Niin soolosoittimille kuin erilaisille instrumenttikokoonpanoillekin sävelletyt moniosaiset teossarjat saavuttivat erityisesti barokin aikakaudella keskeisen sävellysmuodon aseman. Joillakin näistä teossarjoista oli ohjelmallinen sisältö, toisilla oli ja on edelleen vahva pedagoginen rooli.
Esimerkiksi J.S. Bach laati säveltämistään kaksi- ja myös sinfonioiksi kutsutuista kolmiäänisistä inventioista kokoelman, jonka tarkoituksena oli perehdyttää oppilas selkeään soittotapaan ja samalla antaa esimerkkien avulla käsitys pienimuotoisen säveltämisen periaatteista. Nämä barokin polyfonian periaatteita noudattavat kappaleet ovat nykyisin laajassa pianonsoiton opetuskäytössä musiikkioppilaitoksissa.
Juha Halén on säveltänyt niin soiton- kuin sävellysopetuskäyttöönkin tarkoitetut omat inventionsa, sinfoniansa ja tanssisarjansa barokin ajan säveltäjien hengessä näiden aikanaan luomien puitteiden mukaisesti - kuitenkin niin, että nyt julkaistavat sävellykset sisältävät jyrkempiä tonaalisia siirtymiä kuin barokin aikana oli tyypillistä.