Alexander Hillebrandt s. 21.12.1716 Uppsalassa aloitti sotilasuransa 15-vuotiaana Ruotsin armeijassa. Hänen isänsä Johann Michael Hillebrandt liittyi KaarleXII armeijaan karoliinina ja yleni lopulta sodissa kapteeniksi. Johann taisteli mm. Mälkiällä, Napuella ja selvisi elossa hyiseltä kuolemanmarssilta eli Norjan sotaretkeltä 1718, jossa Kaarle XII sai surmansa. Monien sotien rasittamana Johann kuoli vuonna 1720 Ruotsissa.
Hattujen sodassa venäläisiä vastaan Alexander Hillebrandt ylennettiin varusmestariksi 1941 ja samana vuonna vielä majoittajaksi. Sodan jatkuessa Alexander ylennettiin lippumieheksi v. 1742. Silloin hänet siirrettiin Porin rykmentin Ruoveden komppaniaan ja hän sai asunnokseen Kurun Hainarin virkatalon eli puustellin. Syksyllä 1744 Hillebrandtin perhe muutti Kuruun. Sinne he kotiutuivat, sillä Hainari oli Alexanderin virkatalona harvinaisen pitkään, muutosta eteenpäin yli 25 vuotta aina kesään 1770 asti.
Alexander laajensi aikanaan huomattavasti Hainarin viljelysmaita ja rakennutti sinne useita uusia rakennuksia ja torppia, mm. Svartvikin, Kiviojan ja Vehkakosken torpat. Hainariin kuului lopulta kaikkiaan 10 torppaa. Nykyään Kurun ulkomuseossa on Vänrikki Stoolin tupana tunnettu päätyosa yhdestä Alexander Hillebrandtin 1740-luvulla rakennuttamasta Hainarin pihapiirin rakennuksesta.
Alexanderin isä Johann Michael syntyi 28.11.1686 Viron Räävelissä (nykyisin Tallinna). Räävelissä Johannin isä Johann Christian Hillebrandt ja muukin suku tunnettiin pääsasiassa kulta- ja hopeaseppinä, mikä perinne jatkui suvussa pitkälle 1800-luvulle.