Ritva Kokkolan runokokoelma Angelina Jolien huulet kertoo naisen elämästä: vaatimuksista ja odotuksista, haaveista ja peloista. Runot kuvaavat rakkauden mahdollisuutta ja sen mukana kulkevaa vanhenemisen, menetyksen, eron ja kuoleman varjoa. Tekstin ote on toteavan feministinen. Sanat eivät hyökkää eivätkä sodi. Naisen epäoikeudenmukaista kohtelua ei alleviivata. Hienovaraisesti, mutta peittelemättä, runot käsittelevät uskontojen mielivaltaista otetta naisen arkeen.
Runokokoelman osoite on kaikkialla maailmassa, sillä nainen on sama kaikkialla. Teoksen osastot Punaisen neilikan hipaisu, Haalistunut huoneentaulu, Kaiken maailman naisia ja Keitetäänpä kahvit ryhmittävät ja rytmittävät näkökulmia. Runot antavat tilaa suuttumukselle, mutta myös ilolle ja oivallukselle.