”Olin hajalle lyödyn lauman paimen, karkotukseen tuomittu kirkonmies karkotettujen karavaanissa.”
Huhtikuussa 1915 Konstantinopolissa pidätettiin 250 armenialaisen älymystön jäsentä ja kuljettiin Anatolian sisäosiin. Pidätykset olivat alku armenialaisten kansanmurhalle.
Yksi pidätetyistä oli pappismunkki Grigoris Balakian (1876-1934). Hän joutui pakkomarssille etelään, kohti Syyrian autiomaata. Vaikka hän tiesi kulkevansa kohti kuolemaa, hän päätti selvitä hengissä ja kirjoittaa kokemuksistaan jälkipolvia varten. Viime hetkillä hän livahti pakoon vartijoiltaan, palasi pari vuotta piileskeltyään Konstantinopoliin ja alkoi kirjoittaa.
Armenialainen Golgata on noussut Primo Levin ja Elie Wieselin teosten rinnalle kansanmurhien selviytymiskirjallisuuden klassikoksi. Se on myös ensimmäinen suomeksi käännetty omiin kokemuksiin perustuva todistajanlausunto tästä 1900-luvun suurimpiin kuuluvasta tragediasta. Teos julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan suomeksi.