Mika Kaurismäen ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva Arvottomat oli läpimurto sekä ohjaajalleen että toisena käsikirjoittajana toimineelle Aki Kaurismäelle. Arvottomat teki myös Matti Pellonpäästä tähden.
Elokuva oli irtonainen, nokkela, vauhdikas, haikea ja häpeämättömän romanttinen. Se oli ajankuva eikä kuitenkaan totta. Se oli hyvästijättö Kekkosen Suomelle ja katsojilleen sukupolvikokemus.
Arvottomat oli sukupolvikokemus myös nuorelle tekijäryhmälleen. Kuvausmatka halki kesäisen Suomen oli unohtumaton keikka, jossa unelmat ja elokuva sekoittuivat ja tekemisessä oli euforista virtaa. Kirja Arvottomista on moniääninen kertomus elokuvasta ja sen tekemisestä. Haastattelut, valokuvat ja aikalaistekstit täydentävät toisiaan.
”Arvottomat ei ole kuin muut suomalaiset elokuvat”, kirjoitti Helena Ylänen Helsingin Sanomien ensi-ilta-arviossaan lokakuussa 1982. Ylänen oli oikeassa. Uusi aika suomalaisessa elokuvassa oli alkanut.
Elokuvaohjaaja Mikko Mattila oli vuonna 1982 Arvottomien tuotannossa 24-vuotias still-kuvaaja ja harjoittelija.
Käsikirjoittaja, professori Raija Talvio oli vuonna 1982 Arvottomien 23-vuotias leikkausassistentti.