”Englannin kielessä sana on hang – ihminen laittaa itsensä roikkumaan. Suomeksi ihminen hirttää itsensä – hirsipuu – hirsi. Suomessa on niin paljon puita, että itsensä tappaminenkin on saanut nimensä niiden mukaan.”
Reetta Ronnin toinen romaani yhdistelee verenmakuisesti maagista realismia, jännitystä ja huumoria. Enemmän kuin sata jänistä on terävä, ajassa ja paikassa liikkuva matkaromaani, jossa lumiset metsät, kyläbaarit ja historian tarinat risteävät. Pohjoisen pimeillä teillä kulkee kaikille
tuttu ihmiskuntaan pettynyt lurjus, joka haluaa kertoa lukijalle totuuden.
Reetta Ronnin esikoisteoksesta Tuoksut vanamon ja varjot veen (Enostone, 2024) kirjoitettua:
”Jos tämän päivän teoksista pitäisi valita Suomelle uusi kansallisteos, se olisi tämä. Teos kunnioittaa kaunista kieltämme, edesmenneitä kirjailijoita, kirjataidetta ja nykypäivän tarinankerrontaa.”
Saara Ylönen, Kirjamaa.
"Reetta Ronnin suljetun paikan tarina rönsyää ympäriinsä, mutta ihastuttavasti. "
” Lukiessa nenässä tuoksuu syksyinen meri ja ummehtuneet tekstiilit.”
Kirsi Haapamatti, Kulttuuritoimitus
”Kirja oli juuri sellainen, jonka aina toivoo löytävänsä”
Heikki Lahnanoja, Pyhäjoen kirjasto- ja kulttuurijohtaja.