Jatkosodan alku Ilomantsissa
Talvisota päättyi maaliskuun 13. päivänä 1940. Moskovan rauhansopimuksen mukaan Ilomantsin alueesta noin kolmasosa jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle. Maan itsenäisyys kuitenkin säilytettiin. Siitä kauneimmat kiitokset niin sotaveteraaneille kuin kotijoukoillekin. Sodan jälkiä raivattiin, poltettuja taloja rakennettiin uudelleen jopa maakuopissa asuen.
Uuden sodan uhka leijui kuitenkin koko ajan ilmassa. Ensimmäinen YH - päivä oli 18. kesäkuuta 1941. Saksa aloitti 22.6.1941 Operaatio Barbarossan - hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Kesäkuun 25. päivänä pääministeri Jukka Rangel totesi radiossa Suomen olevan jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
Jatkosodan alkuvaiheita Ilomantsin alueella on kirjallisuudessa käsitelty huomattavasti vähemmän kuin sodan loppumista syyskesällä 1944. Tässä kirjassa kerrotaan Moskovan rauhan ajasta sekä uuden sodan alkamisesta sotapäiväkirjojen ja eri henkilöiden muistelmien välityksellä.
Ilomantsin kohdalla joukkojen eteneminen oli hitaampaa kuin monella muulla rintamalla. Neuvostoarmeija oli linnoittautunut uuden rajan taakse todella hyvin ja vastassa oli suomalaissyntyisen majuri Valter Vallin iskukykyiset soturit. Lopulta he kuitenkin joutuivat perääntymään, ja selitys siihenkin löytyy kirjasta.
Kirjassa esitellään myös paikalliset Mannerheim-ristin ritarit, ilomantsilainen Onni Määttänen ja tuupovaaralainen Tauno Suhonen.
Ilomantsi on ainoa paikkakunta Suomessa, jossa on käyty suuria, divisioonatason taisteluja niin talvi- kuin jatkosodassakin. Vaikka 80 vuotta on kulunut, emme pääse unohtamaan sotaa. Silloinen vastustajamme yrittää parhaillaankin valloittaa pienempää naapurimaataan, ja omaakin itärajaamme häiriköidään. Lähi-idän ruutitynnyrissä sytytyslanka kytee koko ajan. Tämäkin kirja on kirjoitettu siksi, että muistaisimme.