Jarkko Piiraisen runokokoelman Juureton, silti pysyvä tekstit ovat syntyneet hänen lapsensa kuoleman jälkeisinä vuosina. Piiraisen tytär menehtyi aivokasvaimeen vuonna 2019, viiden vuoden sairastamisen jälkeen. Hän oli kuollessaan kymmenvuotias.
Kokoelman runot kertovat luopumisesta, läpitunkevasta surun sumusta ja toivottomuudesta, mutta myös rajat ylittävästä rakkaudesta. Synkkyydestään huolimatta teos tarjoaa lohtua; valoa on silloinkin, kun sitä ei itse näe. Ajan kuluessa elämään ilmestyy taas sävyjä. Elämän virran pohjalla pysyy kuitenkin koko ajan hiljainen, raskas kivien suru. Se on juureton, silti pysyvä. Runoteos avaa myös välähdyksiä ykseyteen, joka vihjaa syvemmästä elämän luonteesta. Se löytyy läsnäolosta, ajatusten ja egon tuolta puolen.
Jarkko Piirainen (s. 1976) on Kajaanissa asuva viestintätyöläinen. Hän on valmistunut Joensuun yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan perinteentutkimus. Juureton, silti pysyvä on Piiraisen esikoisteos.