Kahden tuhannen euron käteen jäävästä palkasta ruoka nielaisee joka kuukausi 260 euroa. Keskiverto suomalainen käyttää ruokaan 13 prosenttia tuloistaan. Suomi on jo pitkään ollut yksi Euroopan kalleimmista ruokamaista. Miksi suomalaisen ruokalaskun suuruus on vuosikaudet pysynyt EU-vertailussa
huipulla? Mikä maksaa?
Tavallinen kuluttaja ei maksa ruokalaskuaan pelkästään kaupan kassalla, vaan joka vuosi myös verotuloja ohjataan pari miljardia tukiaisiksi elintarvikeketjuille. Juha Sipilän hallitus on jatkanut elintarviketuotannon tukemista esimerkiksi poistamalla makeisveron.
Taloustieteen oppikirjat kertovat, että kilpailu laskee hintoja ja keskittyminen taloudessa vähentää kilpailua ja nostaa hintoja. Suomessa elintarviketalouden piirteitä ovat kilpailun puute ja keskittyminen. Kauppaa hallitsee kaksi kauppaketjua, liha- ja maitoteollisuutta pyörittää muutama iso yritys ja koko maatalous keskittyy yhä suuremmille tiloille. Myös kaavoituspäätökset ovat edistäneet keskittymistä. Kaavoituksesta on tullut kytkykaupan ja puoluerahakorruption avioliitto.
Elintarviketuotanto on kasvanut pyhäksi lehmäksi, jonka epäkohtiin ei haluta tai uskalleta puuttua. Kuinka kauan tämä voi jatkua?
Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Konttinen on valtiotieteiden maisteri, jonka pääaine oli kansantalous. Hän teki kriittisiä talousohjelmia radioon vuoteen 2004 asti. Hänen työtään on leimannut syvällinen perehtyminen taustatietoihin. Hän on kirjoittanut kirjat Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, jossa hän selittää, mitä tapahtuu ruuan matkalla pellolta ruokakaupan tiskiin, sekä Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta ja Lakien synty.