Katsastusaseman novellit tunkeutuvat ihmisen yksityisyyteen hetkinä, jolloin hän ei odota tulevansa katsotuksi. Ne tirkistelevät ihmistä läheltä ja intiimisti. Novellit etsivät ihmisyyden rajoja ja tarjoavat näkökulman, joka on vain kaunokirjallisuudelle mahdollinen.
Huttusen tapa kirjoittaa riisuu kohteensa paljaaksi ja paljastaa samalla jotakin ihmisistä yleensä. Katsominen ja katsotuksi tuleminen nivoutuu laajemmassa mittakaavassa vallankäytön teemaan: Kuka on vallankäyttäjä? Kuka joutuu uhriksi?
Huttusen novelleista on sanottu: “Ei alleviivaa eikä selitä, mutta osuu lukijan tajuntaan ja tunteisiin” (Matti Kuusela, Aamulehti).
Katsastusasema on Reetta Huttusen (s.1972) ensimmäinen proosateos. Hän on julkaissut aiemmin kehutun runokokoelman Valkoisessa takissa olen lähinnä mies (Enostone, 2020) ja tietokirjan. Huttunen on koulutukseltaan infektiolääkäri ja hän työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.