Samuli Lampisen (s. 1975) 12. runokokoelma, Kovettu nainen, käsittelee väistämättömän kohtaamista äidin yllättäen tulleesta syöpädiagnoosista hänen muutaman kuukauden päästä tapahtuvaan kuolemaansa asti.
---
Vati on maailman reunat, kun äiti oksentaa.
Värisee. Kuume nousee.
Ehdotan Buranaa ja peittelen lämpöpeittoon.
Silmälasien sisäpinta helmeilee kyyneleissä
kuin sukelluskello.