Lapin sota 1944–1945 käytiin entisten aseveljien suomalaisten ja saksalaisten välillä, mutta sen todellinen primus motor oli Neuvostoliitto. Lapin sodan paradokseihin kuuluu, että Neuvostoliitto oli myös ainoa näistä kolmesta valtiosta, joka halusi verta ja vankeja arktisessa erämaassa. Suomalaiset ja saksalaiset joutuivat taisteluihin pakon edessä Neuvostoliiton tahdosta. Näin aukeni Suomen historiassa uusi lehti, kun Suomi siirtyi liittoutuneiden puolelle. Lapin sodan aloittanutta Tornion maihinnousua on joskus kutsuttu myös YYA-aikakauden aluksi.
Lapin sodan pääroolit jaettiin entisten aseveljien ja Suomen uuden ”ystävän” kesken. Vahvassa sivu-roolissa oli Suomen aidosti ystävällinen länsinaapuri Ruotsi, joka halusi toisessa maailmansodassa säilyä väleissä myös Saksan kanssa, mutta ei halunnut rajanaapurikseen Tornionjoelle Neuvostoliittoa. Pienen sivuroolin sai kannettavakseen Norja, jonka Saksa oli miehittänyt. Tällä roolijaolla käytiin sota, joka on jäänyt historiantutkimuksessa lapsipuolen asemaan kaikissa sitä koskettaneissa maissa. Lapin sota 1944-1945 on Mika Kuljun klassikkoteoksen uusi ja tuoreimmalla tutkimustiedolla täydennetty laitos.
Mika Kulju (s. 1969) on kirjoittanut pitkällä urallaan noin 30 tietokirjaa, joita on käännetty useille eri kielille. Kirjailijan uran ohella Kulju on työskennellyt pitkään journalistina sanomalehtien, television ja radion parissa sekä yritysviestinnän ammattilaisena.