Runoteos Linnut kuvaa omintakeisella tavalla elämän ja luonnon ihmeellisyyttä ja haurautta. Näyt ovat utuisia kuin itse todellisuus, keinotekoiset ajattelun rajat murtuvat ja aurinko pysyy arvoituksena.
”On parasta, että maailma toistuu samanlaisena päivästä toiseen. Aurinko lämmittää päivisin, yöllä pimeys viilentää jalkoja.
Miten tavallisia päivät ovatkaan! Joskus uskotaan, että on vain yksi ainoa päivä, joka kohoaa kenties maan höyryistä, tekee silmukkaa, puhdistautuu, venyy kiemuraiseksi kuin tuuli
huvikseen kaiketi mittailee välimatkoja, talloo mattoja, ja toden totta pientä kissaa muistuttaen nuolee sitten kehonsa puhtaaksi.”