Miltä maailma näyttää, kun tekoälystä tulee osa kaikkea – ei vain työkaluna, vaan ajattelevana, tuntevana ja ennakoivana voimana? Onko se peili, joka paljastaa meistä sen, mitä emme haluaisi nähdä? Vai onko se uusi maailmanjärjestys, joka vapauttaa meidät lopullisesti rajoituksistamme?
Merenneitosingulariteetti on runokokoelma kahdesta todellisuudesta. Toisessa keskiössä on tekoälyn ja ihmisen välinen jännite. Missä kohtaa kehitys kääntyy itseään vastaan? Voiko kone rakastaa? Kuka lopulta määrittää oikean ja väärän? Toisessa todellisuudessa näkökulma laajenee. Ihmisen keho, muisti ja inhimillinen kokemus ovat keskeisessä roolissa, mutta samalla kaikki arkinen ja ruumiillinen rinnastuvat digitaaliseen ja eksponentiaaliseen tekoälyn maailmaan. Tekoäly laskee todennäköisyyksiä, mutta ihmisen maailmassa aistikokemus ovat yhä tärkeintä.
HUOM! Tekoälyä ei ole käytetty minkään tässä teoksessa esiintyvän runon luomiseen.