MUUSIA JA FEMINISTEJÄ -teos pyrkii löytämään muusat laajemmin kuin pelkkinä objekteina, tekemisen ja tunteen kohteina. Muusat ovat aikojen kuluessa todellisuudessa osoittaneet taiteilijoille kaikkea muuta kuin hiljaista alistumista. He ovat antaneet emotionaalista tukea, tuottaneet älyllistä energiaa, jakaneet ideoita, keskustelleet tekniikoista, rahoittaneet tai etsineet rahoitusta ja niin edelleen.
Nykyisin muusien voima on siis havaittu. Siitä, olivatko muusat hyviä vai pahoja, ei kuitenkaan ole paljon puhuttu. Yleistyksiä ei varmaakaan ole edes mahdollista tehdä. Ehkä usein on silti ajateltu, että muusat ovat hyviä ja kauniita kreikkalaisen jumaltaruston esikuviensa mukaisesti, mutta Vaimoja ja rakastajattaria -teos (2018) osoitti, että se ei inhimillisten muusien kohdalla aina pidä paikkaansa. Muusia on monenlaisia.
Dosentti Leena Kurki on opettanut ja tutkinut kasvatus- ja yhteiskuntatieteitä pääasiassa Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Hän on julkaissut lukuisia tieto- teoksia, joista tunnetuimpia ovat sosiaalipedagogiikkaan liittyvät Sosiokulttuurinen innostaminen (2000), Persoona ja yhteisö: personalistinen sosiaalipedagogiikka (2002), Kasva vapaaksi: matka jesuiittojen kasvatusajatteluun (2004) sekä Innostava vanhuus (2008). Leena Kurjen edellinen kirja Kohtaamisen voima (2021) puolestaan pureutuu kirjoittajan ajatteluun ja sen kehittymiseen. Eri puolille maailmaa suuntautuneet tutkimusmatkat ja monenlaiset muut kokemukset ja kohtaamiset ovat tuolloin muokanneet pohdintojen ja päättelyiden maaperää. Muusia ja feministejä -teoksessa (2024) viime aikojen mietiskelyt feminismistä ja hyvän ja pahan sekoittumisesta jatkuvat ja saavat uusia suuntia.