Kun saha-, puu- ja paperiteollisuus alkoi kukoistaa vanhalla valtionrajalla Kymijokivarressa 1900-luvun alussa, tehtaiden ympärille rakentui uusia taajamia. Millaista väkeä olivat kauppaliikkeiden perustajat? Myllykoskella suuri osa yrittäjistä tuli Karjalasta. He perustivat oman yhdistyksen, joka alkoi järjestää Myllykosken Messuja. Tapahtuma kasvoi vuosi vuodelta. Vuonna 1976 avaajaksi lupautui kenraali Yrjö Keinonen, arvonnan pääpalkinto oli Triumph-auto ja muotinäytöksessä oli mannekiinina ”Beggy Jamaigalta”.
Kauppiaiden yhteisö oli alussa tiivis. Sukupolvenvaihdos kohtasi kauppaliikkeitä 1960-70-luvuilla. Jos perustajien lapset jäivät paikkakunnalle, he joko kehittivät yritystoimintaa tai myivät bisneksen pois. Myllykoski kyllä kasvoi kiivasta tahtia, mutta kaupan ala muuttui samalla: Utinpellolle alkoivat nousta kauppaketjujen marketit. Yhteydet lähikaupunkiin Kouvolaan paranivat ja veivät asiakasvirrat muualle.
Entä sitten kun suurin työllistäjä paperitehdas lakkautettiin 2010-luvulla? Taajama syöksyi taantumaan ja konkurssiaalto pyyhki sen yli. Millaiset yritykset selvisivät ja mitä tuli tilalle? Myllykosken esimerkki kuvaa yleisestikin maaseututaajamien kehitystä elinkeinorakenteen muuttuessa. Erityistä Myllykoskella on se, että Rudolf Walden valitsi sen paperitehdaskonserninsa keskuspaikaksi ja rakennutti tehtaan ympärille arkkitehtonisesti yhtenäisen, Museoviraston suojeluksessa edelleen olevan keskustan.