Olavi Alakulppi jäljitti jatkosodassa Lapin kyliin hyökänneitä julmia neuvostopartisaaneja ja palkittiin urheudestaan Mannerheim-ristillä, sodan
jälkeen vaihtuneet vallanpitäjät vangitsivat hänet epäiltynä asekätkennästä. Sotasankari karkasi vartijoiltaan ja matkasi muukalaispassilla muiden
suomalaisten upseerien, Marttisen miesten mukana Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin.
Kylmän sodan aikana suomalaisille kaavailtiin USA:n armeijassa erikoistehtäviä. Miehet opettivat myös talvisodankäyntiä ja rakensivat muun muassa armeijan ensimmäisen ahkion, hiihdon maailmanmestari Alakulppi koulutti sotilaita talviurheilussa. Korean sodassa vihollinen ei pystynyt murtamaan Alakulpin
viestinvälityksessään käyttämää kummallista koodia, suomen kieltä. Suomalainen kapteeni kohosi lopulta Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantiksi.
Sota ja sotilaan elämä vaativat kuitenkin veronsa.
Partisaanit surmasivat Alakulpin veljen, yksi lapsista menehtyi vauvana vaikeina sotavuosina, toisen hän joutui hautaamaan nimettömänä, kolmas kaatui taistelussa Vietnamissa. Murtunut isä haki poikansa metalliarkussa kotiin ja kertoi pitkän lentomatkan aikana kaiken, mitä oli jäänyt sanomatta.
Olavi Alakulppi ei koskaan unohtanut pohjoisessa kohtaamiaan partisaanien surmaamia siviilejä. Hän yritti saada YK:n komissiota tutkimaan lasten ja naisten säälimättömiä murhia sotarikoksina jo vuosia ennen, kuin tapahtuneista voitiin puhua avoimesti.
Sotahistorioitsija Kari Kallonen on tutkinut arkistoja, haastatellut Olavi Alakulpin läheisiä ja matkannut sotasankarin jäljillä Lapissa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Vietnamissa.