Mitä on pelko? Markku Soikkeli vastaa kirjassaan tähän perustavanlaatuiseen inhimilliseen kysymykseen.
Pelon merkit ovat pysyviä, mutta aiheet ja merkitykset muuttuvia. Jos mikään ei uhkaa henkeä, saattaa pelon aiheena olla byrokratia, korkeat paikat tai klovnit.
Pelko ei ole aina ollut yksinomaan negatiivinen käsite. Vielä 1800-luvulla pelon tunne voitiin liittää kunnioitukseen maallisia tai uskonnollisia johtajia kohtaan. Kontrolloidut kokemukset pelosta voivat olla jopa nautinnollisia tai hyödyllisiä.
Monissa tilanteissa pelko on sopiva tunne lietsottavaksi. Vanhemmat toimivat käytännöllisesti, kun he herättävät lapsissaan pelkoja: tien ylittäminen, tulella leikkiminen ja pistorasioihin koskeminen opetetaan oikeutetusti pelottaviksi. Katastrofien aikana tai vakavan uhan kohdatessa pelon aiheuttama pakoreaktio on hyödyllinen, jos se auttaa selviämään hengissä. Pelko pitää sotilaat valppaina ja taistelukykyisinä.