"Suomalainen yhteiskunta on monella tavalla murroksessa: väestö ikääntyy, hyvinvointi polarisoituu ja työelämä kuormittaa tekijöitään. Selvitäksemme muutoksessa tarvitsemme uudenlaisia toimintakulttuurisia ja rakenteellisia ratkaisuja. Taide ja kulttuuri voivat osaltaan tarjota ratkaisuja ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen tuottamisen ja hyvinvoinnin haasteisiin.
Tutkin tohtorin tutkinnossani vanhuspalveluissa toteutettua musiikki- ja kulttuuritoimintaa, toisin sanoen kulttuurista vanhustyötä, toimijuuden käsitteen avulla. Koska toimijuus muotoutuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja siihen tarjoutuvat mahdollisuudet näyttäytyvät erilaisina eri rooleissa olevien henkilöiden näkökulmista, lähestyn toimijuutta 1) musiikin ammattilaisen (itseni), 2) ikääntyneiden, 3) hoivatyöntekijöiden sekä 4) vanhustyön lähiesimiesten lähtökohdista. Toimijuuden käsitteen avulla tutkin sitä, kuinka edellä mainitut henkilöt vaikuttavat musiikilla ja muulla kulttuuritoiminnalla vanhuspalveluiden arkeen. Lisäksi tutkin, millaiset tekijät mahdollistavat ja rajoittavat edellä mainittujen ryhmien toimijuuden rakentumista kulttuurisessa vanhustyössä.
Musiikin tohtorin opinnäytekokonaisuuteni koostuu kolmesta osiosta: 1) Kahden kulttuurihyvinvointipalvelun – Musiikkimoottorit ja Kulttuurikuntouttajat – yhteiskehittäminen, 2) Neljä tieteellistä artikkelia, joissa käsittelin kokemuksiani laulamisen voimaannuttavasta vaikutuksesta (2010), kuvasin ja analysoin palvelukeskuksen asiakkaiden musiikillista toimijuutta (2015), hoivatyöntekijöiden taidelähtöistä toimijuutta (2015) ja vanhustyön lähiesimiesten musiikillista toimijuutta (2017), 3) Yhteenvetoraportti.
Tutkimusprosessin aikana kehitin uuden menetelmällisen lähestymistavan, kehittävän etnografian, jossa yhdistyy autoetnografia, osallistava etnografia ja kehittävä työote. Tutkimuksen aineisto on tuotettu kehittävän etnografian keinoin osana Musiikkimoot- torit- ja Kulttuurikuntouttajat-palvelujen yhteiskehittämisprosesseja. Analyysin tein teemoitellen aineistoa artikkeleissa aineistolähtöisesti ja yhteenvedossa erityisesti Sidsel Karlsenin (2011) ja Jyrki Jyrkämän (2008) toimijuuden määrittelyihin tukeutuen.
Tutkimuksessa olen tunnistanut kuusi kulttuurisessa vanhustyössä esiin nousevaa toimijuuden ilmenemismuotoa. Näitä ovat esteettinen, emotionaalinen, kehollinen, osaamiseen liittyvä, identiteettiin liittyvä ja muutokseen liittyvä toimijuus. Koska toimijuus on aina tilanne- ja historiasidonnaista, olen myös kartoittanut tekijöitä, jotka mahdollistivat, rajasivat ja muovasivat toimijuuden ilmenemistä vanhuspalveluissa toteutetussa kulttuuritoiminnassa. Näitä tekijöitä ovat toimintakyky, osaaminen, tunteet ja arvostukset, motivaatio, lait ja säädökset sekä materiaaliset ja ajalliset resurssit.
Kulttuurisessa vanhustyössä toimijat vaikuttavat musiikki-, kulttuuri- ja taidetoiminnalla omiin ja toistensa kokemuksiin ja arkisiin vuorovaikutustilanteisiin sekä uudistavat hoivatyön ja asumispalveluiden käytäntöjä. Kulttuurinen vanhustyö tarjoaa tutkimuksen tulosten perusteella alustan toimijuuden moninaisten muotojen ilmentämiseen, tunnistamiseen, kehittämiseen, vahvistamiseen ja tutkimiseen. Tutkimus kuvaa, analysoi ja teoretisoi toimijuuden monimuotoisuutta kulttuurisessa vanhustyössä ja tarjoaa siten lisätietoa heille, jotka kehittävät työssään vanhuspalveluissa toteutettavaa musiikki- ja kulttuuritoimintaa tai tukevat muilla keinoilla vanhuspalveluiden asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuutta."