Susanna Kaislan runoissa puhuu sodan käyneiden perillinen autioituneissa asuinsijoissa ja menneestä muistuttavassa maisemassa. Kuinka puhuja löytää tasapainon ja rauhan menetettyään ne kuoleman ja yhä jatkuvien sotien vuoksi? Perinteisissä uskomuksissa männyt ovat portti esi-isien luo. Jälkeläiselle ajatus isien ajattomasta läsnäolosta männyissä tuo lohtua ja antaa voimaa. Pisteen jälkeen on hiljaista, kunnes on jälleen aika viljellä sanoja.
Susanna Kaisla on Uudeltamaalta, pellon laidalta kaupunkiin muuttanut runoilija, joka neuloo itse omat villapaitansa. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteilijä ja sosiaalityöntekijä. Kaisla on kirjoittanut runoja jo pitempään, luonto ja erilaiset ihmiskohtalot ovat väkevästi läsnä hänen runoissaan. Kaisla viihtyy sekä viljameren että Itämeren rannoilla. Pisteen jälkeen on hänen esikoisrunokokoelmansa.