Asianajaja Markku Fredman kuvaa väitöskirjassaan rikosasianajajan roolia ja tehtäviä ja niiden muuttumista erityisesti 1980-luvun uudistuksista alkaen. Aiemmin rikosasianajaja keskittyi vain oikeuden istuntoon ja valituskirjelmän laatimiseen. Moderni akkusatorinen rikosprosessi on lisännyt puolustajan tehtäviä. Puolustajan rooli on muuttunut itsenäisemmäksi, ja hänen ammattitaitoonsa kohdistetaan jatkuvasti kasvavia odotuksia.
Rikosprosessin modernisointi edellytti syyttäjälaitoksen, esitutkinnan, julkisen oikeusavun ja asianajon saattamista kuntoon. Asianajaja sai merkittävän roolin esitutkinnassa. Pääkäsittelyssä puolustajan vastuulle on jatkuvasti tullut uusia tehtäviä muun muassa suulliseen todisteluun liittyen. Muutoksenhakuvaiheessa asianajajan edellytetään osoittavan hovioikeudelle, millaisia virheitä käräjäoikeuden tuomiosta tulee korjata. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ovat korostaneet puolustajan roolia itsekriminointisuojan turvaamisessa. Myös syyteneuvottelujärjestelmä rakentuu ammattitaitoisen puolustajan varaan.
Kehityksen lopputuloksena maassamme on kansainvälisen vertailun hyvin kestävä järjestelmä, jonka aktiiviseen kehittämiseen asiantuntijan roolissa myös rikosasianajajien ammattikunnan edellytetään osallistuvan.