”Paavo Rintalan teosten maailma on merkinnyt minulle historian ja ajan ulkopuolelle asettumista, omaa todellisuuttaan, niin vahvat kytkennät kuin hänen tuotannollaan historiaan onkin.”
Rintalan (1930-1999) laaja, olemassaolon peruskysymyksiä luotaava tuotanto oli Juha Seppälän kiinnostuksen kohteena jo nuoruudessa. Kirjailijanuransa alkuvuosina 1980-luvulla Seppälä tapasi Rintalan, ja kohtaamisesta alkoi vuosia kestänyt kirjeenvaihto, kirjallinen ystävyys.
Rintalan tuotantoa tarkasti lähilukevassa esseekirjassa Seppälä palaa myös kirjeisiin, joista välittyy vanhemman ja nuoremman kirjailijan molemminpuolinen arvostus. Monien muiden aiheiden - historian, taiteen, kritiikin, sodan - ohella tekstit valaisevat Rintalan suhdetta syvimpiin eli uskonnollisiin kysymyksiin, joiden kanssa hän kamppaili niin kirjoituksissaan kuin omassa elämässään. ”Kun puhuu Rintalasta, on puhuttava Jumalasta.”