Merja Mäkisalo-Ropponen on toiminut niin sairaanhoitajana, opettajana, väitöskirjatutkijana kuin freelance-kouluttajanakin. Kansanedustajaksi hän päätyi sattumalta, jopa hieman vastentahtoisesti, vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Työ imi kuitenkin mukaansa, luottamustoimia kertyi ja Mäkisalo-Ropposesta tuli aktiivinen ja asioihin huolellisesti paneutuva edustaja SDP:n eduskuntaryhmässä.
Hänen 12 vuottaan eduskunnassa olivat poliittisesti myrskyisää aikaa, johon kuuluivat niin oikeistopopulismin kärjistyminen, sote-uudistus, koronapandemia kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyyskin. Isojen linjakysymysten ohella Mäkisalo-Ropponen kuvaa kansanedustajan arkista työtä, yhteydenpitoa kansalaisten kanssa sekä toimintaansa järjestöissä ja yhdistyksissä. Hänelle kansanedustajan työ on aidosti yhteisten asioiden hoitamista ja tavallisten ihmisten huolenaiheisiin tarttumista.
Mäkisalo-Ropponen puhuu kirjassaan myös sivistyksen ja hyvän keskustelukulttuurin puolesta ja suree eduskunnan salikeskustelujen muuttumista epäasiallisemmiksi. Jopa omassakin puolueessaan häntä harmittaa, miten huonosti toverit joskus kohtelevat toisiaan. Hän nostaa esille myös kansanedustajan työhyvinvoinnin sekä häneen kohdistuneet mediakohut.
Kirjassa politiikkaa käsitellään ihmisläheisesti ja helppotajuisesti. Kyse on sinun ja minun, meidän kaikkien elämästä ja tulevaisuudesta.