Kertomus siitä miten elämä on alusta asti tuskaa, henkisen ja fyysisen väkivallan sekä välinpitämättömyyden takia. Kun äiti haluaa lapsensa kuolevan. Millaista on kun ei pysty puhumaan, kärsii traumoista ja dissosiaatiosta. Asiaa myös lastensuojelusta, ja sen turhuudesta, sekä laitoselämästä. Miten lastensuojelua ei kiinnosta lasten hyvinvointi, ja yhdessä laitoksessa keskitytään täydelliseen alistamiseen väkivaltaa käyttäen. Siitä miten ihmisarvoa ei ole eikä kenelläkään riitä ymmärrystä, kun on potilas jonka suhteen psykiatrian ammattilaiset luovuttavat.
Kunnes kuvioihin tuli psykoterapeutti, ja ihmetys siitä että voiko joku näiden vuosien jälkeen oikeasti ymmärtää. Mutta miten enää luottaa kun on niin monta kertaa satutettu. Onko minulla vielä mahdollisuus, selviänkö?
Tositarina jonka ei pitäisi olla totta, todellisia asioita joita ei olisi pitänyt tapahtua.