Suomalaiset ovat sotineet kautta aikojen. Vainolaisia vastaan on puolustauduttu ja heille on kostettu. Joskus sotaan on lähdetty oma-aloitteisesti. Suomen heimot ovat taistelleet keskenään. On kapinoitu esivaltaa vastaan, sisällissotaakin on käyty.
Ensimmäinen tunnettu legenda kertoo Ruotsin kuninkaan sotaretkestä Suomeen jonain kesänä 300-luvun lopulla. Sotaisista viikingeistä on jäänyt jälkiä Suomeen. Kemiön saaristosta on löydetty heidän kauppapaikkansa ja Ahvenanmaalla on viikinkiajan muinaisjäännöksiä.
Suomalaiset sotivat Novgorodin kanssa 800-luvulta aina 1400-luvulle asti. Keskiajan alussa tanskalaiset ja ruotsalaiset tekivät ristiretkiä Suomeen. Tunnetuin tarina kertoo Lallista ja Piispa Henrikistä. Karjalaiset puolestaan ryöstivät ja tuhosivat Ruotsin Sigtunan. 1300-luvulla syntyi käsite Itämaa, joka alun perin tarkoitti Etelä-Suomea. Maa oli Ruotsin valtakunnan itäinen osa. Venäjä kohteli usein Suomea kaltoin. Oli Vanha viha ja Pitkä viha, Isoviha ja Pikkuviha.
Ruotsin vallan alla suomalaiset taistelivat Keski-Euroopassa, Baltiassa ja Venäjällä, Venäjän vallan alla Puolassa ja Balkanilla. Oolannin sodassa suomalaiset puolustautuivat englantilaisia ja ranskalaisia vastaan. 1918 Suomessa oli sisällissota, jota seurasivat heimosodat. 1939-1944 käytiin talvi- ja jatkosota. Lapin sota päättyi 1945, jonka jälkeen alkoi pitkä rauhan kausi.