Entinen elämäntaparikollinen tuli uskoon ja saapui pystymetsästä Suomen Raamattuopistolle. Siitä alkoi vuosikymmenten työ evankeliumin asialla, erityisesti yhteiskunnan huono-osaisten parissa. Mikä saa 80-vuotiaan täyttämään kalenterinsa ja lähtemään aina uuteen reissuun? Ehkä se, minkä hän on kokenut: Jumalan ihmeellinen armo. Tatuoinnit ja arvet muistuttavat siitä, mitä on tapahtunut, mutta kuitenkin kaikki on muuttunut. Rikkinäisyys vaihtui toivoksi, ja toivo kutsui palvelemaan.
Petri Vähäsarja keskustelee Olkkosen kanssa ja selvittää, mitä hän on elämästä oppinut ja mitä hänellä on sydämellään tänä päivänä.
”He katsoivat pitkään toisiaan, kun salkusta löytyi Raamattu. Sitten he ottivat aseen pois ohimolta.”
”Kuljen pää pystyssä, koska minut on sovitettu Jeesuksen ristin kautta.”
”Isoin kala, jonka olen saanut, ei mahtuisi edes tähän huoneeseen.”