Mihin meidän tulisi varautua? Ajankohtainen ja puhutteleva uhkaarvio!
Uhka on pelottava sana. Parempihan olisi, jos uhkia ei olisi. Uhkat ovat kuitenkin olennainen osa yhteiskuntien toimintaa ja ihmiselämää.
Erilaisista uhkakuvista puhutaan nyt Suomessa poikkeuksellisen paljon - aiheellisesti ja osin aiheettomasti. Kyber- ja hybridiuhkat, Venäjän uhka, terrorismi sekä monet muut uhkat tuntuvat arkipäiväisiltä. Vaikka tarpeetonta turvattomuuden luomista tulee välttää, on uhkien ymmärtäminen ja varhainen toteaminen kuitenkin edellytys niiden tehokkaalle torjumiselle.
Mitä uhkista ja erilaisista uhkakuvista tulisi ajatella? Mitä historia voi meitä uhkien toteutumisesta kertoa - ja millaisiin uhkiin meidän tulisi Suomessa tulevaisuudessa varautua? Miten uhkia tulisi Suomessa arvioida?
Näihin kysymyksiin kaksi turvallisuuden pitkäaikaista huippuasiantuntijaa tarjoavat vastauksia. Venäjä tulee jatkossakin oleman Suomen turvallisuus- ja uhkaarvioissa keskeinen. Ennustettavissa on kansainvälisen sopimuksiin pohjautuvan järjestelmän horjuminen.
Teknologia puolestaan muuttaa lähes kaiken ja vaikutukset turvallisuuteen ovat merkittäviä. Suuryritysten ja ei-valtiollisten toimijoiden merkitys kasvaa maailmassa, jossa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä fyysinen ja digitaalinen maailma kietoutuvat yhä vahvemmin toisiinsa. Samalla on muistettava, että uhkien osalta tulevaisuus yleensä yllättää.
Kirjassa myös pohditaan millainen merkitys uhkakuvilla ylipäänsä on ihmisten elämään, yhteiskuntiin ja maailmanpolitiikkaan. Uhka ei ole ainoastaan paha asia, uhkilla on myös myönteisiä puolia. Uhkia tulee joka tapauksessa olemaan jatkossakin. Siksi on tärkeää ymmärtää mistä uhkissa ja uhkakuvissa on todellisuudessa kysymys.
Ministeri Jaakko Iloniemi on kokenut diplomaatti ja suomalainen huippuvaikuttaja. Sotatieteiden tohtori Jarno Limnell on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori.