Anna Sirolan kirjasarja vuoden 1918 sisällissodan muistomerkeistä on täydentynyt nyt neljännellä osalla, jossa esitellään noin 350 punaisten puolella surmansa saaneiden muistoksi pystytettyä muistomerkkiä. Pääosa niistä on eteläisessä Suomessa, pohjoisimmat ovat Sallassa ja itäisimmät ovat jääneet nykyisen rajan taakse Venäjän puolelle.
Aloitusluvussa luodaan katsaus punaisten hautoihin ja hautauksiin sekä muistomerkkien vaiheisiin. Sitten esitellään viime sotien jälkeen Venäjän puolelle jääneitä punaisten muistopaikkoja.
Lopuksi kootaan yhteen punaisten muistomerkkien ominaispiirteitä: mistä materiaalista ne tehtiin, mitä niihin kirjoitettiin ja miten niitä koristeltiin.
Pääosan 415 sivun laajuisesta kirjasta muodostaa muistomerkkien tarkastelu paikkakunnittain. Jokaisesta muistomerkistä on kuva ja sanallinen kuvaus, osasta aikalaisten sanoinkin. Kustakin muistomerkistä on kerrottu myös muuta tietoa, mikäli sitä on löytynyt. Jokaisen muistomerkin taustatiedoksi on annettu paikkakunnan punaisten uhrien määrä, joka voi eri lähteissä olla hyvinkin erilainen.
Lopuksi esitellään ne paikalliset muistomerkit, joita ei ole kohdistettu sisällissodan kummankaan osapuolen uhreille, vaan kunnioitetaan kaikkia sodassa kärsineitä. Tällaisia muistomerkkejä on pystytetty 1980-luvulta alkaen, mutta erityisesti 2010-luvulla. Liitteisiin on koottu tiivistelmä taistelumuistomerkeistä ja kooste sellaisista valkoisten muistomerkeistä, joita ei ole kirjasarjan aikaisemmissa osissa mainittu.