Mitkä ovat viulunsoitonopettajan haasteet ja tärkeimmät tehtävät opetustehtävässään? Mikä on ensimmäisen tapaamisen merkitys opettajan ja oppilaan välillä? Kuinka opettaa vasemman ja oikean käden tekniset taidot systemaattisesti ja oikein, ja mikä on asteikkojen ja etydien merkitys? Miten välttää fyysistä ja psyykkistä stressiä soittotunneilla? Kuinka kehittää kuuloa ja sen kautta intonaatiota soitossa? Entä miten suunnitella järkevästi ohjelmistoa opintojen eri tasoilla ja kuinka valmistaa oppilasta esiintymisiin? Ja lopultakin: miten auttaa nuorta oppilasta kasvamaan musiikkia aidosti kokevaksi ja ilmaisutaitoiseksi
muusikoksi?
Venäläinen viulupedagogi Tatjana Pogoževa vastaa näihin ja moniin muihin viulunsoiton opetuksen peruskysymyksiin perusteelliseen tyyliinsä tämän kirjan sivuilla. Vaikka Viulunsoiton opettamisen metodiikka on kirjoitettu Moskovassa vuonna 1966, sen sisältö on suurelta osin ajaton, ja se toimii opetuksen apuna myös 2000-luvun viulupedagogeille ja pedagogiikan opiskelijoille.
”Viulun pitää laulaa!”, oli Tatjanan eniten rakastama fraasi hänen opettaessaan pikkuviulisteja Oulun musiikkiopistossa sekä suomalaisilla musiikkileireillä. Käsillä olevan kirjan sivuilta löytyy käytännön ohjeita tämän tärkeän toiveen toteuttamiseksi.