Vavisuttava ja ajankohtainen teos maailman vaarallisimmasta pelotteesta.
Auttavatko ensimmäisen ydinasekilvan opit meitä estämään uuden, vai onko se jo täydessä vauhdissa?
Maailma muuttui, kun ensimmäinen atomipommi räjäytettiin New Mexicon aavikolla 16.7.1945. Alkoi aika, jota fyysikko Robert Oppenheimer kuvasi hindulaisuuden pyhää kirjaa Bhagavad Gītāa lainaten sanoilla ”Nyt minusta on tullut kuolema, maailmojen tuhoaja”. Siitä lähtien olemme eläneet ydinaseiden, pelon ja voimapolitiikan varjossa.
Historioitsija Serhii Plokhy selvittää, miksi valtiot ovat ylipäätään ryhtyneet ydinasevarusteluun, miksi merkittäviä aserajoitussopimuksia ei ole saatu aikaan ja miksi ydinsodan uhka on tänään suurempi kuin vuosikymmeniin. Venäjä uhkaa aseillaan Ukrainassa, Kiina rakentaa satoja uusia ohjussiiloja ja Intia sekä Pakistan ovat juuttuneet jatkuvaan kilpavarusteluun. Samalla uudet teknologiat kuten hypersooniset ohjukset ja tekoäly tekevät tulevaisuudesta yhä vaikeammin ennustettavan.
Plokhy johdattaa lukijan Hiroshimasta ja Nagasakista kylmän sodan käännekohtiin, uusien ydinasevaltioiden syntyyn sekä aikamme uusimpaan varustelukierteeseen. Samalla hän esittelee ne henkilöt – valtiomiehistä kirjailijoihin – jotka ovat ruokkineet tai pyrkineet hillitsemään ydinaseiden pelkoa.
Serhii Plokhy (s. 1957) on Harvardin yliopiston historian professori ja Ukrainan tutkimuslaitoksen johtaja. Plokhya pidetään yhtenä maailman parhaista Ukrainan ja kylmän sodan asiantuntijoista. Hänen teoksensa Tšernobyl on saanut sekä Baillie Gifford - että Pushkin House -tietokirjapalkinnot. Plokhyn teoksia on käännetty yli kymmenelle kielelle. Hän asuu Burlingtonissa, Massachusettsissa.