130 vuotta suomalaisia arkkitehtuurikilpailuja — dreams and competed projects - kilpailtuja unelmia ja työvoittoja
Kaipiainen, Maarit; Huotelin, Paula
Tuotetiedot
| Nimeke: | 130 vuotta suomalaisia arkkitehtuurikilpailuja — dreams and competed projects - kilpailtuja unelmia ja työvoittoja |
| Tekijät: | Kaipiainen, Maarit (Toimittaja) Huotelin, Paula (Toimittaja) Tollet. Lars ym (Kääntäjä) |
| Tuotetunnus: | 9519307176 |
| Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Hinta: | 35,00 € (30,70 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Suomen Arkkitehtiliitto SAFA |
| Painos: | 1. painos, 2007 |
| Kieli: | monia kieliä, englanti, suomi |
| Sivumäärä: | 143 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 72.92 Arkkitehtuurin historia, Suomi |
Länsimaisessa kulttuuripiirissä arkkitehtuurikilpailuilla on pitkä historia. 2500 vuotta sitten Ateenan Akropoliita kaunistettiin suunnittelukilpailujen avulla, ja keskiajalla käytiin kilpailuja katedraalien suunnittelusta.
Nykyisiä arkkitehtuurikilpailuja voidaan pitää varhaisrenessanssin kaudella kehittyneen menettelyn jatkumona. Avoimia arkkitehtuurikilpailuja järjestettiin 1700-luvun lopulla ainakin Yhdysvalloissa, Englannissa, Irlannissa ja Ranskassa. Avointen Akatemiakilpailujen käytäntö kulkeutui Tukholman taideakatemiaan 1700-luvun lopulla.
Vuonna 1892 perustetun Arkkitehtiklubin keskustelut suunnittelukilpailuista ja perehtyminen ruotsalaisiin kilpailusääntöihin tuottivat ensimmäiset suomalaiset arkkitehtuurikilpailujen säännöt vuonna 1893. Niissä määriteltiin sekä yleiset että kutsukilpailut. Palkintolautakunnan enemmistön tuli olla rakennusalan ammattilaisia. Säännöissä ei vaadittu, että kilpailuihin osallistuisi vain arkkitehteja. Tuolloin muotoillut periaatteet ovat osoittautuneet pitkäikäisiksi. Asiantuntijajäsenten nimeämisestä ja kilpailuohjelmien työstämisestä tuli vähitellen klubille rutiinitehtävä.
Vuonna 1903 hyväksyttiin järjestyssäännöt, joiden mukaan klubin taidetoimikunnan vastuulla oli kilpailujärjestelyihin osallistuminen. Vuonna 1919 Arkkitehtiklubin jäsenet muodostivat itsenäisen yhdistyksen nimeltä Suomen Arkkitehtiliitto - Finlands Arkitektförbund. Arkkitehtuurikilpailujen asiantuntijuus siirtyi Arkkitehtiklubilta Arkkitehtiliitolle. Suomen Arkkitehtiliitolla on ollut vuodesta 1947 lähtien erillinen kilpailuvaliokunta ja vuodesta 1963 lähtien arkkitehtuurikilpailuja liiton toimistossa hoitava kilpailusihteeri.
Nykyisiä arkkitehtuurikilpailuja voidaan pitää varhaisrenessanssin kaudella kehittyneen menettelyn jatkumona. Avoimia arkkitehtuurikilpailuja järjestettiin 1700-luvun lopulla ainakin Yhdysvalloissa, Englannissa, Irlannissa ja Ranskassa. Avointen Akatemiakilpailujen käytäntö kulkeutui Tukholman taideakatemiaan 1700-luvun lopulla.
Vuonna 1892 perustetun Arkkitehtiklubin keskustelut suunnittelukilpailuista ja perehtyminen ruotsalaisiin kilpailusääntöihin tuottivat ensimmäiset suomalaiset arkkitehtuurikilpailujen säännöt vuonna 1893. Niissä määriteltiin sekä yleiset että kutsukilpailut. Palkintolautakunnan enemmistön tuli olla rakennusalan ammattilaisia. Säännöissä ei vaadittu, että kilpailuihin osallistuisi vain arkkitehteja. Tuolloin muotoillut periaatteet ovat osoittautuneet pitkäikäisiksi. Asiantuntijajäsenten nimeämisestä ja kilpailuohjelmien työstämisestä tuli vähitellen klubille rutiinitehtävä.
Vuonna 1903 hyväksyttiin järjestyssäännöt, joiden mukaan klubin taidetoimikunnan vastuulla oli kilpailujärjestelyihin osallistuminen. Vuonna 1919 Arkkitehtiklubin jäsenet muodostivat itsenäisen yhdistyksen nimeltä Suomen Arkkitehtiliitto - Finlands Arkitektförbund. Arkkitehtuurikilpailujen asiantuntijuus siirtyi Arkkitehtiklubilta Arkkitehtiliitolle. Suomen Arkkitehtiliitolla on ollut vuodesta 1947 lähtien erillinen kilpailuvaliokunta ja vuodesta 1963 lähtien arkkitehtuurikilpailuja liiton toimistossa hoitava kilpailusihteeri.