Irene Nemirovsky (1903 Kiova - 1940 Auschwitz) oli maailmansotien välillä Coletten ohella ainoa kuuluisa naiskirjailija Ranskassa, jonne perhe oli Venäjältä paennut bolsevikkeja Suomen kautta. Varhaiskypsä tyttö alkoi kirjoittaa Suomessa viisitoistavuotiaana.
Niminovellia lukuun ottamatta kokoelman tekstit on kirjoitettu suuressa puutteessa ja nälässä juutalaisvainojen aikaan, jolloin Nemirovsky ei saanut enää kirjojaan julkaistua.
Äänielokuvaa lukee kuin katselisi elokuvaa. Haamut taas on huima surrealistinen kokeilu, joka varioi samaa rakkaus-kaipaus-menneisyysteemaa kuin Olosuhteista johtuen.
Nemirovskylta on aiemmin suomennettu viisi romaania ja kaksi novellikokoelmaa.