Aateliskartanoiden helmassa — Rahvaan ja aateliston suhde Salon seudun paikallisyhteisössä 1865-1950
Suominen, Erja
Tuotetiedot
| Nimeke: | Aateliskartanoiden helmassa — Rahvaan ja aateliston suhde Salon seudun paikallisyhteisössä 1865-1950 | ||
| Tekijät: | Suominen, Erja (Kirjoittaja) | ||
| Tuotetunnus: | 9789529467150 | ||
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja | ||
| Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
| Hinta: | 74,00 € (64,91 € alv 0 %) | ||
|
|||
| Kustantaja: | Erja Suominen |
| Painos: | 2022 |
| Julkaisuvuosi: | 2022 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 175 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 92.81 Varsinais-Suomen historia |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | paikallisyhteisöt, vuorovaikutus, yhteiskuntaluokat, kansa (kansanihmiset), aateli, kartanot, mikrohistoria, muistitieto, suullinen perinne, kansanperinne, historia |
| Avainsanat: | Suomen historia, aateliset, rahvas |
Aateliskartanoiden helmassa
Rahvaan ja aateliston suhde Salon seudun paikallisyhteisössä 1865-1950
Salon seutu Halikonlahden perukoilla on maamme tärkeimpiä kulttuurihistoriallisia alueita. Sen ilmastollisesti ja geopoliittisesti edullinen sijainti Suomenniemen kulmakkeessa on tarjonnut oivat mahdollisuudet niin asutukselle, kulttuurimiljöölle kuin taloudelliselle kehityksellekin.
Alueelle syntyi Ruotsinvallan aikana suuria kartanoita, ennen muuta Joensuu, Wiurila ja Vuorentaka, jotka interaktioineen vaikuttivat monin tavoin seudun infrastruktuuriin, yleiseen hyvinvointiin ja henkiseen ilmapiiriin. Tämä vaikutus oli jopa niin voimakas, että seudulle muodostui aivan omanlainen mentaliteetti, joka ilmeni erityisesti maalaisen kantaväestön ja kartanoiden aatelisen vallasväen keskinäisissä suhteissa.
Rahvaan ja aateliston suhde Salon seudun paikallisyhteisössä 1865-1950
Salon seutu Halikonlahden perukoilla on maamme tärkeimpiä kulttuurihistoriallisia alueita. Sen ilmastollisesti ja geopoliittisesti edullinen sijainti Suomenniemen kulmakkeessa on tarjonnut oivat mahdollisuudet niin asutukselle, kulttuurimiljöölle kuin taloudelliselle kehityksellekin.
Alueelle syntyi Ruotsinvallan aikana suuria kartanoita, ennen muuta Joensuu, Wiurila ja Vuorentaka, jotka interaktioineen vaikuttivat monin tavoin seudun infrastruktuuriin, yleiseen hyvinvointiin ja henkiseen ilmapiiriin. Tämä vaikutus oli jopa niin voimakas, että seudulle muodostui aivan omanlainen mentaliteetti, joka ilmeni erityisesti maalaisen kantaväestön ja kartanoiden aatelisen vallasväen keskinäisissä suhteissa.