Adolf Iwar Arwidsson oli kansallinen herättäjä ja monessa edelläkävijä. Hän toi Suomeen romantiikan väitöskirjallaan keskiajan romantiikan luonteesta. Hän oli runoilijana kokeilija. Sanomalehtimiehenä hän oli poleeminen ja joutui ristiriitaan viranomaisten kanssa. Hän ei hyväksynyt Suomen venäläistämispolitiikkaa vaan vaati Suomelle omaa kansallisuutta. Hän keräsi kansanrunoja, käänsi niitä ruotsiksi ja teki niitä tunnetuksi kansainvälisesti.
Arwidsson perusti 1821 oman lehden Åbo Morgonbladin, joka lakkautettiin samana vuonna. Viranomaiset loukkaantuivat hänen artikkelistaan Mietteet, jossa hän oli vihjaissut armeijan puutteisiin. Suomelta oli lakkautettu oma sotaväki. Arwidsson erotettiin yliopistosta ja hän joutui muuttamaan Ruotsiin. Siellä hän jatkoi Suomen puolesta kirjoittelua.
Arwidsson esitti lehdessään: ”Ruotsalaisen täytyy ajatella ja toimia ruotsalaisena, ranskalaisen ranskalaisena ja suomalaisen historiallisen kutsumuksensa mukaan.” Snellman muotoili siitä iskulauseen ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme voi tulla, olkaamme siis suomalaisia”, jonka hän toi esiin Arwidssonin esittämänä.