Vironhaikujen ideoijia ja kirjoittajia ovat runoilijat Karl Martin Sinijärv (1971), Asko Künnap (1971) ja Jürgen Rooste (1979). Heidän hypoteesinsa mukaan kolmesta säkeestä ja 17 tavusta (5+7+5) muodostuvan klassisen japanilaisen haikun rakenne ei sellaisenaan istu viron kieleen. Sitä pitäisi muuttaa viron kielen luonteen paremmin huomioivaan ja siksi myös virolaiseen ajattelutapaan paremmin soveltuvaan muotoon, mikä tarkoittaa käytännössä yhden tavun pudottamista pois jokaisesta säkeestä. Vironhaikun rakenne on toisin sanoen 4+6+4 tavua. Vitsi tai ei, mutta teoria jalostui käytännöksi, jonka tuloksena on nyt ilmestynyt ensimmäinen vironhaikujen kokoelma.