Nimestään huolimatta teos ei ole sairauskertomus, vaan tarina kaipauksesta ja eräänlainen erämaaseikkailu Lapin perukoilla.
Henrikki on tullut elämänsä tulvarajalle. Tietokoneet tuovat elannon mutta vievät rauhan. Korvissa suhisee, isää on ikävä, tämän tarinoita. Öiset unet täyttyvät vedestä ja kummallisesta kaipuusta.
Muistojen Lappiin on pakko päästä, vaikka henki menisi, sieltä löytyy rauha. Näin käynnistyy uskomaton seikkailu tulvivassa erämaassa. Lopulta unenomainen kaipaus täyttyy. Voiko kaksi ihmistä nähdä samaa unta?
Kirjoittaja käyttää monia erilaisia aineksia, runoja, tarinoita, unia ja yhdistää ne sujuvaksi kokonaisuudeksi. Mukana on myös aimo annos omakohtaisuutta.
Markku Matveinen (s. 1955) on Kokkolaan kotiutunut Pohjois-Karjalan poika, eläköitynyt opettaja, ex-rehtori, isä, luontoa ja tanka-runoja rakastava utelias etsijä. Tämä on hänen esikoisromaaninsa.