Kuusikymmentä vuotta sitten "kansainvälistyminen" ei ollut Suomesta käsin lainkaan yksinkertaista. Hävityn sodan ja sen jälkeisen ulkopolitiikan painopisteen suunnanmuutos loi jännitteitä suhteisiin länsivaltojen kanssa. Muotoilu oli kuitenkin alue, jolla kyvykkäät taiteilijat saattoivat nousta tunnetuiksi ja erityisesti Milanon triennaalit oli foorumi, joka teki Tapio Wirkkalasta (1915-1985) maailmankuulun.
Menestys johti yhteistyöhön 1950-luvun jälkipuoliskolla amerikkalaisen Raymond Loewyn suunnittelutoimiston kanssa, jonka asiakkaana oli myös Saksan johtava posliinitehdas Rosenthal AG. Wirkkala suunnitteli Loewyn toimiston puolesta saksalaisille astiaston ja palattuaan Suomeen yrityksen hallituksen puheenjohtaja Philip Rosenthal kutsui tämän suunnittelijakseen.
Käsityön muovaaminen teolliseksi tuotteeksi oli prosessi, jossa Tapio Wirkkala oli lahjakkaimmillaan. Kahdeksan tuotantoon tullutta astiastoa, erityisesti saksalaisten porvarilliseen elämäntapaan kuuluvat kahvikalustot osoittautuivat suosituksi. Sisaryhtiö Thomas-Porzellanille suunnitellut fajanssiastiastot, jotka Autobahn-kahviloiden vakioserviisinä olivat aikoinaan ylivertaisessa suosiossa, tekivät Wirkkalan nimen kuuluisaksi. Suomalaismenestystä täydensi Timo Sarpanevan Rosenthalille suunnittelema "Suomi"-astiasto, ehkäpä suosituin malli koko tehtaan myöhemmässä historiassa.
Suomen lasimuseon tutkija Uta Laurenin kiinnostus Tapio Wirkkalan muotoilun historiaan Rosenthal AG:lle on ollut pitkäjänteinen ja vuosi vienyt projekti. Suomessa saatavilla ollut tieto on ollut varsin sirpaleista, samoin posliinitehtaan omien dokumenttien selvittäminen on vaatinut syvällistä perehtymistä aiheeseen. Tärkeinä lähteinä toimivat Wirkkalan aikana tehtaalla työskennellyt tuttavapiiri ja heidän henkilöhistorialliset haastattelunsa.