Aleksanteri Suuri teki 2300 vuotta sitten sen, mitä jopa jälleen nykypäivinä suunnitellaan: valloitti Iranin eli silloisen Persian, joka vieläpä oli tuon ajan ehdoton suurvalta ja ulottui Välimereltä Intiaan. Aleksanteri -jumalainen soturi -teos kertoo Aleksanteri Suuren tarinan, joka ei ole vain tarina, vaan eräs historian – juuri meidän historiamme – ratkaisevimmista vaiheista.
Aleksanterin isä kuningas Filippos II teki Makedoniasta suurvallan, synnytti Euroopan kaakkoiskulmaan Balkanille varsin yhtenäisen Hellaan ja varmisti siten eurooppalaisen kulttuurin säilymisen ja kehittymisen ”Antiikin Kreikkana”. Filippoksen poika, iältään vain vähän yli parikymppinen Aleksanteri Suuri poisti Euroopalta idässä häilyvän Persian uhkan ja loi Makedoniasta maailmanvallan.
Noin kolmessa vuodessa Aleksanteri valloitti Anatolian, Levantin, Egyptin ja Syyrian. Keskeytymättä hän jatkoi sotaretkeään Persian valtakunnan sydänosiiin - nykyiseen Irakiin ja Iraniin - ja sieltä edelleen Kaspianmeren rantaseuduille. Vain viidessä vuodessa Aleksanteri saavutti Hindukus-vuoriston ja jatkoi sieltä edelleen suurelle Indus-joelle.
Maailmanhistorian pisimmälle sotaretkelle lähtiessään Aleksanteri oli vain 22-vuotias. Aleksanterin nuoresta elämästä kului 10 vuotta taisteluista toiseen, yhä uusia alueita vallaten. Uskomattomasta sotaretkestään Aleksanteri Suuri selvisi hengissä – kuollakseen sitten 32-vuotiaana juhliessaan ystäviensä kanssa.
Tämä teos on itsenäinen jatko-osa Aleksanterin isästä Filippos II:sta kertovalle Panttivangista sankariksi -teokselle (fiktiota&faktaa -sarja 10). Koska Aleksanterin menestyksen lähtökohdat luotiin suurelta osin hänen isänsä toimesta ja aikana, on erittäin suositeltavaa tutustua ensin Filippoksen tarinaan.
Tämä teos on osin fiktiivinen, mutta konteksti on faktalähtöinen. Kirjassa on runsas viitteellinen kuvitus sisältäen myös kartta-piirroksia.