Kun ajattelu ei ole riittävän tajuista, voi alitajunta ikävällä kuiskeellaan häiritä tajunnan rauhaa. Ja kun tajunta puolustautuu, aiheutuu siitä tajuntojen välille konfliktitila, joka projisoituu vaihtelevalla tavalla, ja eskaloituu toisinaan. Eskaloitumisen syy on yleensä alitajunnan kuiskeen voimistuminen tiedostamattoman kateuden seurauksena, ja kun kadehtiva tajunta säikähtää alitajunnan voimistuvaa ääntä, puolustautuu se vasta-argumentilla, mikä pääsääntöisesti projisoituu jonkinlaisena primitiivireaktiona, esimerkiksi ivana kateutta herättävää henkilöä kohtaan. Ongelmainen käytös ei kuitenkaan vaadi tajuntojen välisen konfliktitilan eskaloitumista, sillä konfliktitila pitää tajunnan puolustusvalmiudessa, ja mitä suurempi eripura tajuntojen välillä vallitsee, sitä räikeämmin valmiustila projisoituu.
