Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1933
Ahonen, PaavoTuotetiedot
Nimeke: | Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1933 |
Tekijät: | Ahonen, Paavo (Kirjoittaja) |
Tuotetunnus: | 9789525031867 |
Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
Hinta: | 39,00 € (34,21 € alv 0 %) |
Kustantaja: | Suomen kirkkohistoriallinen seura |
Sarja: | Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 233 |
Painos: | 2017 |
Julkaisuvuosi: | 2017 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 393 |
Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
Kirjastoluokka: | 28.7109 Suomen kirkkohistoria |
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | antisemitismi, evankelis-luterilainen kirkko, kristinusko, juutalaisuus, stereotypiat, asenteet, juutalaiset, julkinen keskustelu, kirkkohistoria, aatehistoria, historia |
Antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden juuret ovat syvällä kristinuskossa. Juutalaisiin kohdistetut uskonnolliset syytökset ulkokultaisesta uskonharjoituksesta aina Kristuksen tappamiseen ovat säilyneet kirkollisessa opetuksessa lähes 2 000 vuotta. Kun tällaiset näkemykset yhdstyivät maalliseen, niin sanottuun moderniin antisemitismiin, muodostui 1900-luvun alussa monien kirkonmiesten käsitys juutalaisista varsin kielteiseksi.
Paavo Ahosen teos on ensimmäinen perusteellinen tutkimus itsenäisen Suomen kirkollisesta antisemitismistä. Vuosina 1917-1933 antisemitismiä esiintyi niin kirkollisissa lehdissä, virallisissa keskusteluissa, kirkollisten toimijoiden julkaisuissa kuin piispojen henkilökohtaisissa muistiinpanoissa. Ahosen tutkimus osoittaa, että antisemitismi oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomattavasti yleisempi ilmiö kuin aiemmin on käsitetty, ja se ulottui aina Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtoon saakka.
Paavo Ahosen teos on ensimmäinen perusteellinen tutkimus itsenäisen Suomen kirkollisesta antisemitismistä. Vuosina 1917-1933 antisemitismiä esiintyi niin kirkollisissa lehdissä, virallisissa keskusteluissa, kirkollisten toimijoiden julkaisuissa kuin piispojen henkilökohtaisissa muistiinpanoissa. Ahosen tutkimus osoittaa, että antisemitismi oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomattavasti yleisempi ilmiö kuin aiemmin on käsitetty, ja se ulottui aina Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtoon saakka.