William Hurrell Mallockin konservatismin klassikkoteos Aristokratia ja evoluutio (1898) avaa näkymän niin 1800-luvun lopun sosiologian tilaan kuin viktoriaanisten ideologioiden valtakamppailuunkin: konservatiivin oli hyvä tuntea sosialismin opit ajalta, jolloin työväenliike alkoi vallata sijaa myöhäisviktoriaanisen Englannin poliittisessa kulttuurissa. Samoin sosialistin oli hyvä tietää konservatiivin ajattelutapa. Tärkeintä kuitenkin oli tietää, ketkä todella olivat edistyksen moottoreita, kapitalistitko vaiko työläiset. Vanha aksiooma 'tunne itsesi' täydentyy Mallockilla machiavellistisesti aksioomalla 'tunne vihollisesi'. Rautarouva Thatcher omaksui sen, kun Mallockin teoksista otettiin uuskonservatismin huumassa 1980-luvulla uusintapainoksia.
Mallockin teoksesta lukija saa selkeän käsityksen siitä, mitkä konservatismin periaatteet olivat, sillä hän ryöpytti tasa-arvosta, vallan- ja tulonjaosta ja tuotantovälineiden valtiollistamisesta unelmoijia. Hän terävöitti antimarxilaista käsitystä kapitalistisesta tuotantojärjestelmästä ja löysi harvainvallalle niin rajuja perusteluja, että ne ovat tyrmistyttäneet sosialisteja 1800-1900-lukujen vaihteesta näihin päiviin. Niiden purevuus ei jätä ketään poliittisista aatteista kiinnostunutta kylmäksi. Tieteen historian tutkija voi lukea Mallockia syntymässä olevan yhteiskuntatieteen kritiikkinä: hän pyrki palauttamaan Herbert Spencerin evolutionistisen sosiologian ja Karl Marxin historiallisen materialismin lainalaisuudet ja muut ajan suuret teoriat maan pinnalle analysoimalla läheltä niitä voimia, jotka käytännössä yhteiskuntaa liikuttivat niin talouselämässä kuin politiikassakin. Hän osoitti, miten merkittävä 'edistyksen' tekijä suhteellisen pieni joukko poikkeuksellisen kyvykkäitä ja tehokkaita yksilöitä historiassa on.