Julkaisun artikkeleissa käsitellään eri näkökulmista hirvieläimiä ja niiden merkityksiä pohjolan metsästäjä-keräilijöiden kulttuureissa esihistoriallisella ajalla. Arkeologi Kristiina Mannermaan artikkelissa tarkastellaan luututkimuksen näkökulmasta hirven ja hirven hampaiden käyttöä ja merkityksiä Peurasaaren hautalöytöaineistojen pohjalta. Väitöskirjatutkija, arkeologi ja uskontotieteilijä Ville Mantereen artikkelin aihe on hirvi Pohjois-Euroopan esihistoriallisessa kallio- ja esinetaiteessa. Metsästysmuseon amanuenssi Perttu Materon artikkelissa tarkastellaan hirvenmetsästyksen kulttuurihistoriaa Suomessa sekä pyynnin jälkiä kielessä ja paikannimistössä.
Valokuvaaja, kirjailija Heikki Willamon upeat kuvat kuvittavat tarinoita hirven elinympäristöstä, käyttäytymisestä ja kuvausretkien kiehtovista kohtaamisista hirven kanssa. Arkeologi Tuija Wetterstrand luo katsauksen Suomen esihistoriallisten kalliomaalausten erityyppisiin hirviaiheisiin ja SuMun puheenjohtaja Mervi Suomalainen esittelee toukokuussa 2023 löydetyn kivikautisen Kuusamon hirvenpääkirveen, vuosisadan ehkä merkittävimmän esinelöydön maassamme.
Ajankohtaisosiossa taidehistorioitsija Arja Parkkonen esittelee Vuoden 2022 arkeologisen teon: seuran adoptoiman Juusjärven esihistoriallisen kalliomaalauksen, sen tutkimushistoriaa, ajoituksen problematiikkaa, maalauksen puhdistamishankkeen ja havaintoja puhdistetun maalauksen kuva-aiheista. Valokuvaaja Ismo Luukkosen artikkelissa kartoitetaan kaikkien Suomen esihistoriallisten kalliomaalausten jäkälätilanne, useiden maalausten nopeasti heikkenevä tila ja niiden kiireellinen pelastustoimien tarve.