Latvia vuonna 1940. Keitä ovat nämä vieraskieliset ihmiset, joita tänne on muuttanut? Onko tämä uusi järjestys niin hyvä kuin väitetään? Jos on, miksi aikuiset puhuvat vältellen, kyräilevät, eivät selitä mitään? Ensin tulevat yhdet sotilaat, sitten toiset, eripukuiset, mutta mitä muuta eroa heissä on?
Uusi aika uhkaa lastenkin välistä ystävyyttä, sillä Billen isä on eri mieltä politiikasta kuin Ausman. Bille joutuu jopa hengenvaaraan, kun hän auttaa äitinsä kanssa sotavankeja Riiassa, mutta helppoa ei ole maaseudullakaan. Iloa ei aina tuo edes pikkuveli, se lellivauva. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä tästä kaikesta seuraa. Ja Suomikin mainitaan!
Vizma Belševican (1931-2005) osittain tosipohjainen trilogia riikalaisen työläiskorttelin Bille-tytöstä ilmestyi Latviassa 1990-luvulla. Se nousi nopeasti sekä kriitikoiden että yleisön arvostamaksi klassikoksi. Keskimmäinen osaa kuvaa miehityksiä, jotka Latvia joutuu kokemaan toisen maailmansodan aikana. Niin lasten kuin aikuistenkin elämä mullistuu moneen kertaan. Herkkä tyttö tarkkailee ja ihmettelee ympäristöään, jossa hän tuntee itsensä usein ulkopuoliseksi.
Billen isän sukupolvi oli sodassa myös Suomea vastaan, moni mies tahtomattaan ja ilman aatetta. Neuvostoliiton myötä Suomen ja Latvian tiet erkanivat puoleksi vuosisadaksi.