Broilerikulttuuri — Lihateollisuuden kanat suomenkielisessä proosassa ja sarjakuvassa vuosina 1969–2019
Ääri, Helinä
Tuotetiedot
| Nimeke: | Broilerikulttuuri — Lihateollisuuden kanat suomenkielisessä proosassa ja sarjakuvassa vuosina 1969–2019 |
| Tekijät: | Ääri, Helinä (Kirjoittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789513996123 |
| Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Hinta: | 64,00 € (56,14 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Jyväskylän yliopisto |
| Sarja: | Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 134 |
| Painos: | 2023 |
| Julkaisuvuosi: | 2023 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 399 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 86.2 Suomen, suomalais-ugrilaisten ja uralilaisten kielten kirjallisuuden historia ja tutkimus |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | broilerit, kana, tuotantoeläimet, siipikarja, suomenkielinen kirjallisuus, kaunokirjallisuus, kertomakirjallisuus, sarjakuvat, elintarviketuotanto, eläinten hyvinvointi, ihminen-eläinsuhde, ekokritiikki, broilerinliha, kanaruoat |
| Avainsanat: | broilerit, eläintuotanto, nykykirjallisuus, kriittinen eläintutkimus, posthumanismi, ekokritiikki, hoivan estetiikka, poissaoleva viittauskohde |
Broilerina kasvatettu kana on maailman yleisin lintu ja yleisin selkärankainen tuotantoeläin. Eläviä broilereita ei näe juuri missään, mutta kuolleita broilereita ja heitä koskevaa puhetta on kaikkialla, kaunokirjallisuutta myöten. Millaisia kulttuurisia syitä on broilerin lihan suursuosion taustalla?
Kaunokirjallisuus osoittaa, että broilerintuotanto on kietoutunut osaksi kulttuurisia käsityksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta, perheestä, hoivasta ja työstä. Kanoja äärimmäisellä väkivallalla kohtelevasta teollisuudenalasta on muutamassa vuosikymmenessä tullut vaikuttava mutta usein huomaamaton osa suomalaista kulttuuria. Kirjallisuudessa pohditaan kuitenkin yhä useammin, miten kanojen ja ihmisten välisiä suhteita voisi ajatella ja rakentaa uusilla tavoilla.
Broilerikulttuuri tarkastelee broilerien kuvauksia vuosina 1969-2019 julkaistuissa suomenkielisissä romaaneissa, novelleissa ja sarjakuvissa. Se on ensimmäinen suomenkielinen kriittistä eläintutkimusta edustava teos kirjallisuudentutkimuksessa. Siinä kysytään, miltä nykykirjallisuus näyttää, kun sitä tarkastellaan eläinteollisuuteen keskittyen. Kirjallisuuden broilerikuvauksia analysoimalla käy ilmi, millaiset käsitykset kanoista ovat vallitsevia ja miten eläinkäsitykset ovat muuttuneet.
Broilerikulttuuri on Turun yliopistossa väitelleen kirjallisuudentutkija Helinä Äären väitöskirja.
Kaunokirjallisuus osoittaa, että broilerintuotanto on kietoutunut osaksi kulttuurisia käsityksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta, perheestä, hoivasta ja työstä. Kanoja äärimmäisellä väkivallalla kohtelevasta teollisuudenalasta on muutamassa vuosikymmenessä tullut vaikuttava mutta usein huomaamaton osa suomalaista kulttuuria. Kirjallisuudessa pohditaan kuitenkin yhä useammin, miten kanojen ja ihmisten välisiä suhteita voisi ajatella ja rakentaa uusilla tavoilla.
Broilerikulttuuri tarkastelee broilerien kuvauksia vuosina 1969-2019 julkaistuissa suomenkielisissä romaaneissa, novelleissa ja sarjakuvissa. Se on ensimmäinen suomenkielinen kriittistä eläintutkimusta edustava teos kirjallisuudentutkimuksessa. Siinä kysytään, miltä nykykirjallisuus näyttää, kun sitä tarkastellaan eläinteollisuuteen keskittyen. Kirjallisuuden broilerikuvauksia analysoimalla käy ilmi, millaiset käsitykset kanoista ovat vallitsevia ja miten eläinkäsitykset ovat muuttuneet.
Broilerikulttuuri on Turun yliopistossa väitelleen kirjallisuudentutkija Helinä Äären väitöskirja.