Tämä Juha Rahkosen ensimmäinen runokirja pitää sisällään 75 runoa/mietettä lähinnä hänen elämästään harvinaisen sairauden kanssa. Tätä ennen hän on kirjoittanut proosateoksia ja yleensä fantasiaa. Alla muutama runo:
Suomi on aina mansikkani
Norja on aina muu maa mustikkani
Joskus tuntuu, että olisi kiva jaloilleen ponnistaa ja seisoa
Kun taas ken siihen kykenee, laiskuttaan vaan istuu
Minä pyörätuolista en koskaan nousta voi
Kirotut ovat jalkani minut kantamaan
Aika juoksee karkuun
Aika käy vähiin
Aika etenee
Aika ei lepää
Aika on aina liikkeellä