Ei maham mittää — tarinaa ja muistelua Säkkijärven murteella
Ylä-Outinen, Urho
Tuotetiedot
| Nimeke: | Ei maham mittää — tarinaa ja muistelua Säkkijärven murteella |
| Tekijät: | Ylä-Outinen, Urho (Kirjoittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789522350695 |
| Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Hinta: | 25,00 € (21,93 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Mediapinta |
| Painos: | 1. painos, 2009 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 171 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 99.1 Elämäkerrat. Muistelmat |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | siirtoväki, karjalaiset, luovutetut alueet, kertomukset, runot, murteet, henkilöhistoria |
Nykyaikana ovat murteet olleet yhä enemmän vaarassa. Ihmiset ovat muuttaneet pois vanhoista kyläyhteisöistä ja joukkoviestintävälineet vaikuttavat yhtenäistävästi kielenkäyttöön.
Toisaalta murre on alkuperäistä kieltä. Sanotaan että yleiskieli on vain kompromissi ja sopimus. Kaikki kielet ja kielimurteet tosin kehittyvät jatkuvasti. Vaikea on arvata, miltä Säkkijärven murre näyttäisi ja kuulostaisi, jos koko ajan olisimme saaneet olla kotikylissämme. Säkkijärvi oli iso pitäjä, joten eri puolilla pitäjää puhuttiin hieman eri lailla ja eri sukupolvienkin kielenkäytössä oli eroja.
Tämä kirja pyrkii siihen murremuotoon jota Yläoutilassa ja lähikylissä käytettiin 1930-luvulla, siis siihen puhetapaan, jonka tämän kirjoittaja oppi.
Alkuosassa on palanen pohjanmaan murretta ja jatkossa jossain tekstiä yleiskielellä ja Kannaksen murteella.
Toisaalta murre on alkuperäistä kieltä. Sanotaan että yleiskieli on vain kompromissi ja sopimus. Kaikki kielet ja kielimurteet tosin kehittyvät jatkuvasti. Vaikea on arvata, miltä Säkkijärven murre näyttäisi ja kuulostaisi, jos koko ajan olisimme saaneet olla kotikylissämme. Säkkijärvi oli iso pitäjä, joten eri puolilla pitäjää puhuttiin hieman eri lailla ja eri sukupolvienkin kielenkäytössä oli eroja.
Tämä kirja pyrkii siihen murremuotoon jota Yläoutilassa ja lähikylissä käytettiin 1930-luvulla, siis siihen puhetapaan, jonka tämän kirjoittaja oppi.
Alkuosassa on palanen pohjanmaan murretta ja jatkossa jossain tekstiä yleiskielellä ja Kannaksen murteella.