Taiteilija, opettaja Liisa Rautiainen (1919-2018) oli taideopettajana Kemissä vuosina 1952-1977 ja järjesti opetusta lasten ja nuorten lisäksi aikuisille. Hän toimi kuvataiteilijana lähes koko aikuisiän. Rautiaisen oppilaista tuli taiteilijoita ja -opettajia sekä taiteen harrastajia. Näyttelyitä hänellä oli noin 200 Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hänen ensimmäinen näyttely oli vuonna 1947 Kemin Suomalaisella Klubilla. Näin hän toi esille pohjoissuomalaista ennen kaikkea abstraktia taidetta. Hänen alkuajan tuotantonsa on lappilaista maiseman realistista kuvausta, mutta siveltimenvedot ovat ekspressiivisiä. 1960-luvun alussa teoksiin tuli lyhyt informalistinen kausi, minkä jälkeen maalaukset painottuvat konstruktivismiksi. Suuntaus kesti 1970-luvun loppuun asti. Maalaukset ovat tasaisia väripintoja, mutta muuttuvat vähitellen liukuviksi ja muodostavat tummia ja vaaleita alueita, joita valo vielä pehmentää. Teoksissa näkyy myös barokkimusiikin vaikutusta, vaikka musiikki oli Rautiaiselle lähinnä maalauksen alkuunpanija. 1980-luvulta lähtien maalaukset muuttuivat viivojen ja värien leikittelyksi sekä italialaisen musiikin luomaksi tunnelmaksi. Muodostui oma suuntaus, liisaismi.
Rautiainen piti yllä omaa osaamistaan lukemalla taidekirjallisuutta ja käymällä taidenäyttelyissä mutta ennen kaikkea piirtämällä ja maalaamalla ahkerasti. Hänen innostuksensa ja määrätietoinen toimintaansa oli esimerkkinä niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.