Viime vuosikymmeninä institutionaalinen uskonnollisuus on länsimaissa heikentynyt ja uskonnosta on tullut yhä enemmän henkilökohtainen valinta. Samaan aikaan erilaisten uskonnollisten yhteisöjen määrä on 1990-luvulta alkaen lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Myös mediakentän muuttuminen on haastanut uskonnolliset toimijat osallistumaan uudenlaiseen mediakulttuuriin, jolle on ominaista verkostomaisuus ja erilaiset spontaanisti syntyneet vertaisyhteisöt.
Tämä kirja kartoittaa niitä käynnissä olevia muutoksia, jotka näkyvät evankelis-luterilaisessa kirkossa sekä sen liepeillä ja ympärillä vaikuttavissa liikkeissä ja yhteisöissä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että avaintekijäksi muodostuu institutionaalisten rakenteiden suhde ruohonjuuritasolta nouseviin uusimuotoisiin yhteisöihin. Kirjassa kuvataan niitä erilaisia tapoja, joilla vapaita valintoja tekevät yksilöt kiinnittyvät erilaisiin uskonnollisiin verkostoihin ja vertaisyhteisöihin, sekä pohditaan minkälaisia seuraamuksia tästä on kirkolle.
Kirjan artikkelien taustalla on Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimushanke Kirkon muuttuva yhteisöllisyys (2012-2015), joka kokosi yhteen kirkon yhteisöllisyyden kehityslinjojen tutkijoita ja asiantuntijoita monelta eri alalta yliopistoista, Kirkkohallituksesta ja seurakuntatyön kentältä. Tämä kirja on hankkeen loppuraportti.