Etäisyyden päästä näen on Petri Tapani Ervastin esikoisrunoteos. Se kertoo säkeistä jotka, syntyvät kesäyön purppurassa korkeapaineessa, jossain siinä valon ja linnun äänen kohdatessa.
Tällä matkalla, näissä virtauksissa, aurinko paistaa alas kuin vesi. Kosmos heijastuu hiljaisesta lumesta. Todellisuus lakkaa olemasta, sekoittuen uniin ja houreseen.