teos valottaa monipuolisesti Suomen kansallislaulun säveltäjän, Fredrik Paciuksen uraauurtavaa työtä Suomen musiikki- ja kulttuurielämän kehittämisessä 1800-luvulla. Paciukseen kytkeytyvät monet kulttuurihenkillöt, kuten esimerkiksi Johan Ludvig Runeberg, Zacharias Topelius ja Henrik Borgström.
Hampurissa syntynyt Fredrik pacius muutti Helsinkiin veljensä August paciuksen kanssa helmikuussa 1835 ja asui muutamia Saksan-kausia lukuun ottamatta Helsingissä pitkän elämänsä loppuun asti.
Kirjassa paciuksen aikakautta, elämää, sävellystuotantoa ja merkitystä arvioidaan uusimman tutkimuksen valossa. Pacius oli säveltäjä, kapellimestari, kuoronjohtaja, viulutaiteilija, kamarimuusikko ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston musiikinopettaja. Artikkelien erityiskohteina ovat muun muassa Paciuksen oopperat, kuorotoiminta, Maamme-laulu, Paciuksen musiikki elokuvissa ja uusi Paciuksen sävellysten kriittisten editioiden hanke.